Ovi -
we cover every issue
newsletterNewsletter
subscribeSubscribe
contactContact
searchSearch
worldwide creative inspiration  
Ovi Bookshop - Free Ebook
Tony Zuvela - Cartoons, Illustrations
Ovi Language
Michael R. Czinkota: As I See It...
WordsPlease - Inspiring the young to learn
Tony Zuvela - Cartoons, Illustrations
International Red Cross and Red Crescent Movement
 
BBC News :   - 
iBite :   - 
GermanGreekEnglishSpanishFinnishFrenchItalianPortugueseSwedish
Mediamuffinssi Mediamuffinssi
by Matti Ripatti
2006-11-14 10:46:33
Print - Comment - Send to a Friend - More from this Author
DeliciousRedditFacebookDigg! StumbleUpon

Ulkoistaminen on liiketoiminnasta kaikkeen inhimilliseen toimeliaisuuteen siirtynyt toimintatapa, kenties peräti ajan henki. Liiketoiminnassa se merkitsee kustannusten laskua, mutta myös vastuun siirtoa, moraalin ulkoistamista. Mediakasvatuksen voi nähdä median nokkelana tapana ulkoistaa oma vastuunsa sisältönsä mahdollisesta haitallisuudesta, siirtää ongelma valtion, koululaitoksen ja vanhempien harteille.

www.ydinlehti.fiMediamuffinssi on opetusministeriön käynnistämä kansallinen mediakasvatushanke, joka luonnollisestikin tähtää lasten medialukutaidon parantamiseen ja sitä tietä lasten suojautumiskyvyn kohentamiseen. Lapsethan altistuvat kaikkein huolehtivaisimmissakin perheissä myös sellaisille mediasisällöille, jotka voivat olla heille haitallisia. Hankkeella on omat verkkosivut, joiden selailu on kiinnostavaa, vaikkei itse olisikaan mediakasvattaja. Kiinnostavaa, mutta tarkemmin ajatellen myös kylmäävää.

Koko hankkeen olemassaolo kielii siitä, että vastuunsa tuntevat piirit ovat luultavasti oikein hyvästä syystä menettäneet uskonsa median itsesäätelyyn – mikään määrä mediakasvatusta ei saa haitallisten sisältöjen tuottajia luopumaan niistä, ei niin kauan kuin niillä voidaan tehdä rahaa. Eihän mikään, millä rahaa tehdä voidaan, voi olla pohjimmiltaan väärin, sen enempää kuin voi sanoa rankkasateiden olevan väärin? Media on kuin luonnonvoima, jolta voi yrittää suojautua, mutta johon on turha yrittää vaikuttaa.

Väkivalta on mediakasvatuksen erityinen silmätikku, pornografia toinen. Merkittäviä teollisuudenhaaroja kumpainenkin. Niiltä on kaikki syyt suojautua ja suojata kaikin mahdollisin keinoin, mutta se ei vielä riitä.

Yksi mediakasvatuksellisista lähtökohtaoletuksista on, ettei lapsi osaa erottaa fiktiota faktasta, ja että tämä sekaannus on erityisen vaarallinen. Toden ja sepitteen välistä eroa ei kyllä osaa tehdä moni aikuinenkaan, mutta kannattaa asiaa silti opettaa. Ja ehdottomasti kannattaisi opettaa myös aikuisille, mutta aikuisia ei mitenkään saa lasten tavoin koottua yhteen oppia saamaan.

Mediamuffinssin oppimateriaalista valtaosa kytkeytyy fiktioon, esimerkiksi lastenelokuviin. Oleellisena tehtävänä lienee lajityypin ja sille ominaisten kerrontakeinojen tunnistaminen ja sitä kautta ikään kuin turvallisen etäisyyden saavuttaminen.

Muodollisesti faktapohjainen sisältö ei kuitenkaan ole yhtään vähemmän ongelmallista ja potentiaalisesti haitallista lapsille. Siltä suojautuminen on kuitenkin paljon vaikeampaa, sillä analyyttista etäisyyttä luovaksi lukutaidoksi ei riitä pelkkä manipulointikeinojen tunteminen, niin hyödyllistä kuin sekin sinänsä toki on.

Jotta valheelliselta faktaväitteeltä voi suojautua, täytyy olla joku käsitys siitä, miten asiat oikeasti ovat. Sitä on kohtuutonta vaatia lapselta, eikä siihen yllä moni aikuinenkaan.

Erityisen kohtuuttomalta vaatimus tuntuu, kun muistaa, että useimpien käsitys todellisista asiaintiloista on peräisin juuri siitä samaisesta mediasta, jonka totuudellisuutta median kuluttajan pitäisi pystyä arvioimaan. Luottamus on avainsana – ja mediakasvatus epäsuorasti opettaa, ettei mediaan ole luottamista. Periaatteessa hyvä niin. Nyt vain täytyisi jostain löytää se referenssi, johon median todellisuuskuvaa vertaisi.

Oma taiteenlajinsa olisi sitten opettaa lapsia suojautumaan mainoksilta. Ne kun jo lähtökohtaisesti pyrkivät häivyttämään fantastisen mielikuvan ja todellisuuden välistä eroa. Ja koska ne on Suomessakin usein tehty suhteellisesti isommilla budjeteilla kuin elokuvat, onnistuneimmillaan ne taatusti jo laskelmoidulla ammattitaitoisuudellaan myös vaikuttavat vähintään yhtä paljon kuin elokuvat tai sarjafilmit.

Mainokset ovat varmasti mallioppimisen lähteitä siinä kuin elävienkin aikuisten toiminta. Tavaroiden ja niiden omistamisen erinomaisuuden ohella mainokset antavat muitakin oppitunteja, epäilemättä tahattomasti, mutta ei siksi yhtään tehottomammin. Namumainos esimerkiksi opettaa, että röyhkeä itsekkyys on mainio asia. Automainos taas kertoo, että oikeastaan isi haluaisikin uudella menopelillään karistaa niskastaan arjen kahleet, muun muassa perheensä, ja alkaa käyttäytyä kuin teinipoika, joka on itsetuhoinen silkkaa järjetöntä miehekkyyttään.

FIRST PUBLISHED IN YDIN MAGAZINE


Print - Comment - Send to a Friend - More from this Author

Comments(0)
Get it off your chest
Name:
Comment:
 (comments policy)

© Copyright CHAMELEON PROJECT Tmi 2005-2008  -  Sitemap  -  Add to favourites  -  Link to Ovi
Privacy Policy  -  Contact  -  RSS Feeds  -  Search  -  Submissions  -  Subscribe  -  About Ovi