Ovi -
we cover every issue
newsletterNewsletter
subscribeSubscribe
contactContact
searchSearch
Visit Ovi bookshop - Free eBooks  
Ovi Bookshop - Free Ebook
worldwide creative inspiration
Ovi Language
Michael R. Czinkota: As I See It...
The Breast Cancer Site
Murray Hunter: Opportunity, Strategy and Entrepreneurship
International Red Cross and Red Crescent Movement
 
BBC News :   - 
iBite :   - 
GermanGreekEnglishSpanishFinnishFrenchItalianPortugueseSwedish
Saido Mohamed: Islam ei ole uhka Saido Mohamed: Islam ei ole uhka
by Maippi Tapanainen
2006-11-19 11:51:43
Print - Comment - Send to a Friend - More from this Author
DeliciousRedditFacebookDigg! StumbleUpon

”Olin mogadishulainen city-girl”, kuvaa erikoissairaanhoitaja, projektiasiantuntija Saido Mohmed lapsuuttaan ja varhaisnuoruuttaan synnyinmaassaan Somaliassa. Ennen sisällissodan puhkeamista hän ehti viettää Mogadishussa onnellisen lapsuuden, käydä peruskoulunsa loppuun Jasin Osmanin eliittikoulussa, suunnitella lukio-opintojen aloittamista, ja unelmoida tulevaisuudesta opettajana tai kirjailijana. Sitten maa katosi Saido Mohamedin jalkojen alta ja kaksi vuotta myöhemmin, viisitoistavuotiaana, hän oli jo pakolaisena Suomessa.

Vanhemmat lähettivät tyttärensä turvaan tädin luo Keniaan jo ennen kuin tilanne alkoi näyttää toivottomalta.

”Toki ennen sisällissotaa oli Etelä-Somaliassa ja Mogadishussakin ollut levotonta, mutta siitä huolimatta kukaan ei osannut odottaa pitkää sotaa ja valtion hajoamista”, Mohamed sanoo.

”Ajateltiin, että Siad Barre syrjäytetään ja siirrytään demokratiaan.”

Toisin kuitenkin kävi, Somalia hajosi pirstaleiksi ja valtio lakkasi olemasta. Ensin maan kaksi suurinta heimoa ryhtyi sotimaan keskenään, ja lopulta yhä pienemmät yhteisöt olivat sodassa toisiaan vastaan.

”Lopulta jakaannuttiin niin pieniin osiin, että saman heimon jäsenet kai sotivat keskenään”, Saido Mohamed hymähtää.

Maahanmuuttajan mallikappaleena

Lähdettävä sekasorron jaloista joka tapauksessa oli, ja ennen Suomeen tuloaan Saido Mohamed ehti asua Nairobissa puolitoista vuotta. Tätinsä luokse hän ei kuitenkaan voinut kokonaan jäädä. Mohamedin perheen vanhemmista sisaruksista useampi oli jo ennen sotaa muuttanut Eurooppaan opiskelemaan, ja nuoren tytön oli päästävä perheen pariin.

” Halusin veljeni luokse Sveitsiin, mutta sinne en päässyt. Vanhempi siskoni asui Suomessa. joten minun vaihtoehdokseni jäi Hämeenlinna.”

Miljoonakaupungeissa asuneelle Mohamedille suomalainen pikkukaupunki näyttäytyi piskuisena kylänä.

”Ajattelin heti, että ei tänne voi jäädä, että tämä on väliaikaista, ja matkaa on jatkettava. Vaikka olihan Hämeenlinna kesäisin kiva kaupunki, ja suomen kielen oppi pienellä paikkakunnalla nopeasti.”

Suomessa Saido Mohamed suuntasi tarmonsa opiskeluun ja oppi nopeasti paljon muutakin kuin kielen. Aluksi hän suoritti iltalukion ja ammattikoulun, ja valmistui vuonna 2001 ammattikorkeakoulusta erikoissairaanhoitajaksi. Opiskelu ammattikorkeakoulussa Mikkelissä osoittautui mielenkiintoiseksi kokemukseksi.

”Olin ammattikorkeakoulun ensimmäinen maahanmuuttajataustainen ja tummaihoinen opiskelija, joten minua revittiin paikasta toiseen. Haluttiin näyttää, että meidän koulussa on tällainen harvinaisuus.”

Opiskelu oli raskasta, mutta tuloskin sen arvoinen: Saido Mohamed sai valmistuttuaan kaksi todistusta, ja oikeuden harjoittaa ammattiaan sekä suomen että englannin kielellä. Kielitaidosta – edellä mainittujen lisäksi somali – on hyötyä myös Mohamedin nykyisessä työssä tyttöjen ympärileikkausten vastaisen KokoNainen -projektin projektiasiantuntijana.

Miesten uutisia

Suomeen kantautuu Afrikasta yleensä, ja Somaliasta erityisesti, vain huonoja uutisia. Kauhistellaan milloin turvapaikanhakijoita, milloin islamilaistaistelijoita. Saido Mohamedia tiedotuksen yksipuolisuus ärsyttää.

”Kyllä Afrikassa on sotia ja nälkää, mutta on myös ihmisiä, jotka elävät tavallista arkielämää. Jos mediassa joskus jotain kerrotaan, niin esiin nostetaan vain aikuisten miesten asiat, lapset ja naiset jäävät aina huomiotta.”

Lapset jäävät tiedotuskatveeseen, mutta he hukkuvat helposti myös sodan ja valtataistelujen melskeisiin. Saido Mohamed kävi kesällä 2006 Mogadishussa ensimmäisen kerran viiteentoista vuoteen, näki entisen koulunsa raunioina ja kaduilla lapset ilman opetusta.

”Oli sääli nähdä iloisia, suloisia ja terveitä lapsia leikkimässä, ja tietää, että he eivät pääse kouluun. Tai fiksuja kymmenvuotiaita, jotka eivät osaa lukea. Vanhempia siitä on kuitenkin turha syyttää. Yksityisiä kouluja on pilvin pimein, mutta ne maksavat, eikä kaikilla perheillä ole niihin varaa. Jos kuukausimaksu jää hoitamatta, lapsi saa lähteä. Niin yksinkertaista se on.”

Valaiseva vierailu

Vierailu Somaliassa avasi Saido Mohamedin silmät näkemään sellaisen afrikkalaisen todellisuuden, josta läntinen tiedotus ei raportoi. Hänen tulkintansa islamilaisten joukkojen vaikutuksesta Somalian tilanteeseen poikkeaa länsimedian tarjoamasta kuin vesi tulesta.

Aiemmin siellä on ollut pyssymiehiä joka kylässä. Nyt aseita ei näkynyt missään, ei rahastajia, ei kiristäjiä. Mogadishun lentokenttä oli aivan rauhallinen, kun taas paluumatkalla Lontoon Heatrohw’n kenttä oli kuin sisällissodan kynsissä, aseistettuja poliiseja ja sotilaita joka puolella. Odotin asemiesten keskellä kaksi vuorokautta Helsingin lentoa, ja yksi matkalaukuistani on edelleen kateissa.”

Islamista on tullut lännessä kirosana, jonka tunnustajien kontolle vieritetään kaikki maailman pahuus. Somaliassa islamilaisten joukkojen valta on kuitenkin lisännyt kauan kaivattua turvallisuutta.

”Olisi syytä ymmärtää, että islam ja terrorismi eivät tarkoita samaa asiaa. Tärkeää ihmisille on rauha, turvallisuus ja myönteinen kehitys, mistä lentokentän ja sataman avaaminen kertovat.”

Saido Mohamed muistuttaa myös, että mistään ”islamilaisesta ristiretkestä” ei ole kysymys, Somalia kun on islaminuskoinen maa jo valmiiksi.

Edes välttämätön pukeutuminen huntuun ei Suomessa edelleen sangen city-girl -tyyppistä Mohamedia häirinnyt.

”Ei tullut kertaakaan olo, että on liikaa vaatteita päällä. Mukavaa oli, että kukaan ei kysellyt tai tiennyt, kuka oli ja mistä oli tullut.”

Yhtäläisyysmerkkejä sietää siis riisua muualtakin kuin islamin ja terrorismin välistä: naisten kätkeytyminen hunnun taakse ei tarkoita näkymättömyyttä yhteiskunnassa. Saido Mohamed vieraili Mogadishussa monessa nais- ja ihmisoikeusjärjestössä, ja osallistui radiokeskusteluun Horn Afrik Mediassa.

”Ja hyvään keskusteluun pääsinkin osalliseksi”, hän kiittää.

”Nykyiset ihmisoikeusaktivistit ovat jo iäkkäitä, ja heidän mielestään nuorten koulutettujen naisten palaaminen Somaliaan olisi maan kehitykselle erityisen merkittävä asia.”

Esimerkin voimasta aktivistit toivovat kannustinta Somalian naisille, joiden asemaa jatkuva sota ja hajaannus eivät ainakaan paranna. Vain 30 prosenttia mogadishulaisista tytöistä pääsee kouluun, ja lapsiavioliitot ovat yleisiä.

”Siellä on paljon nuoria äitejä, joilla ei ole muuta elämää kuin avioliitto ja lapset – he eivät kerta kaikkiaan ole oppineet mitään muuta.”

Palautuspäätös ihonvärin perusteella?

Juuri nyt Mogadishussa on rauhallista, mutta Suomen ulkomaalaisviraston päätöstä palauttaa nuoria miehiä Somaliaan Saido Mohamed pitää kammottavana julmuutena.

”Minne heidät lähetetään, ei heillä ole Somaliassa kotia eikä perhettä. Käytännössä heidät jätetään heitteille, ei Somaliassa ole valtiota, joka kuntouttaisi, ei edes vankilaa turvaksi.”

Hän ihmettelee myös, mikä vaikutus kielellä ja ihonvärillä on palautuspäätöksiin.

”Eivät ne nuoret välttämättä osaa edes kunnolla somalian kieltä. Vai ihonväristäkö on kyse? Entä sitten jos isä on somalialainen ja äiti suomalainen tai päinvastoin, kumman perusteella valitaan, lähetetäänkö lapsi Somaliaan? Missä oikein kulkee raja?”

Itsensä Mohamed voisi sen sijaan hyvinkin kuvitella joskus palaamassa Somaliaan. Vielä viisi vuotta sitten häntä ei vanha kotimaa olisi voinut vähempää kiinnostaa, mutta nyt ajatukset ovat muuttuneet – ehkä sittenkin joskus, sitten kun maata taas rakennetaan.

Käynti entisen kotitalon paikalla Mogadishussa herätti Saido Mohamedissa tunnemyrskyn. Talo paikalla oli nytkin, mutta ei entinen, ja koko ympäristö oli muuttunut.

”Se hetki oli niin ahdistava, kaikki lapsuuden muistot kulkivat silmien edessä. Ympärillä ei kuitenkaan näkynyt tuttuja kasvoja, ei mitään, mikä olisi liittänyt minut siihen paikkaan.”

Hyvää hoitoa ilman huipputeknologiaa

Somalian matkansa tärkeimmäksi kokemukseksi Saido Mohamed nostaa vapaaehtoisen työskentelynsä enonsa sveitsiläissyntyisen lääkärivaimon assistenttina tuberkuloosisairaalassa Mercan kaupungissa.

”Siellä tuli tunne, että olen tärkeä ihminen ja sain osakseni sellaista kunnioitusta ja hyväksyntää, jota Suomessa ei koskaan saa. Täällä pitää aina näyttää, mihin pystyy, ansaita paikkansa. Mercassa tunsin, että olen kotonani heti ensimmäisenä päivänä, vaikka totta kai minulla on erilaisia mielipiteitä, puhetapa ja käyttäytyminen kuin siellä aina asuneilla.”

Työskentely olosuhteissa ja välineillä, jotka Suomessa ovat tuttuja 1930–40 –luvuilta, oli suomalaiseen huippuvälineistöön tottuneelle Mohamedille paitsi uutta, myös opettavaista.

”Aikakin on Afrikassa niin erilaista, suomalaisilla on aina kiire, vaikka on kaikki koneet auttamassa. Mercassa jokaisen potilaan kohdalle pysähdytään, kaikille annetaan aikaan.”

Suomalaisesta sairaanhoitokoulutuksestaan hän on ylpeä, ja painottaa erityisesti vuorovaikutusopintojen merkitystä. Myös hygieniaa hän opetti paitsi potilaille myös kansainvälisen Punaisen Ristin hoitajakurssilaisille.

Avustusvaroin toimivassa Swisso-Kalmo -kansalaisjärjestön hoitamassa tuberkuloosisairaalassa hoito ja lääkkeet ovat potilaille ilmaisia. Jotkut potilaista joutuvat kuitenkin vaeltamaan satojen kilometrien matkan lääkettään hakemaan. Vaikka osa somalialaisista tulee kohtuullisesti toimeen, monien köyhyys on totaalista.

”Jos varattoman perheen jäsen tuli hoidettavaksi sairaalaan, hänelle annettiin kolmen kuukauden sairaalapaikka ihan kunnollisen ravinnonsaanninkin takia. Oli hienoa nähdä, miten nopeaa toipuminen hyvässä hoidossa on. Tuntui kuin sairaalassa olisi tehty ihmeitä.”

Jälleenrakennuksen toivo

Suomeen Saido Mohamed ei aio loppuiäkseen jäädä, vaikka tunnustaakin, että erityinen side maahan on vuosien mittaan syntynyt. Paluu Somaliaan on hänelle yksi mahdollinen tulevaisuuden vaihtoehto, mutta ei ainoa, eikä paluu sinne ainakaan vielä ole realistista.

”Sairaanhoitajan palkka Somaliassa on alle kaksisataa dollaria, eikä minulla ole Suomessa omaisuutta, jonka varaan voisin elämäni laskea.”

www.ydinlehti.fiVaikka Mohamed itse on menestynyt elämässään, hän harmittelee Suomen suhtautumista maassa asuviin somalialaisiin. Viisas yhteiskunta pitäisi maahanmuuttajistaan hyvää huolta, jollei muuten niin tulevan jälleenrakennuksen vuoksi vähintäänkin. Hyvin kohdellut pakolaiset muistavat turvapaikkaansa lämmöllä sittenkin, jos pääsevät takaisin kotimaahansa uutta valtiota rakentamaan. Ja jonakin päivänä Somaliaa taas rakennetaan, Saido Mohamed uskoo ja toivoo. Sitten ei ketään tarvitse enää väkisin palauttaa.

”Jos Somaliassa olisi tällä hetkellä rauha ja turvallista, en usko, että kukaan Suomessa asuva somalialainen jäisi tänne.”

FIRST PUBLISHED IN YDIN MAGAZINE


 
Print - Comment - Send to a Friend - More from this Author

Comments(9)
Get it off your chest
Name:
Comment:
 (comments policy)

pasi2007-01-07 14:43:49
uskomatonta että tommosta paskaa saa kirjottaa!!!


Asa2007-01-08 11:07:51
Kritiikki on tervetullutta, mutta odotamme sen olevan rakentavaa, eli mukana perustelut. Kiitos.


AHMED .2011-01-08 18:30:04
JUST HHI 2 YOU.


mohamed liiban farah2011-01-18 12:13:04
hyvä se oli mielen kiintoisaa


Ami Jussuf2011-03-08 23:04:43
Kyllä määkin haluisin somppulandiaan kyläileen, mut kun oon homo ne kumminkin tappais mut.


veronmaksaja.2011-03-18 18:33:10
”Nykyiset ihmisoikeusaktivistit ovat jo iäkkäitä, ja heidän mielestään nuorten koulutettujen naisten palaaminen Somaliaan olisi maan kehitykselle erityisen merkittävä asia.”

Suomalaisten veronmaksajien rahoillako sitten pitäisi kouluttaa ihmiset, jotta he voivat palata kotimaahansa ja suomalaisille jää käteen vain lasku?

”Jos Somaliassa olisi tällä hetkellä rauha ja turvallista, en usko, että kukaan Suomessa asuva somalialainen jäisi tänne.”

Sallinet, että nauran.Ilmainen asunto,vaatteet, ruoka, harrastukset, käyttörahaa, kuka palaisi muka köyhyyteen enää kun kaiken saa tarjottimella täällä?


Pertsa2011-08-20 17:36:04
somalia on turvallinen ja hyvä paikka kaikille sompuille.
Ovat ne jo meille tulleet maksamaan satoja miljardeja, tuollaistakin eliittihutsua on elätetty ja matkoja maksettu.
Vittuako se täällä loisii, kun siellä islamistien parissa kaikki on turvallista ja ihanaa.
Vituttaa tuollaisen kirjoittajakin.


ENZIO2011-08-21 14:39:47
Itä-stadilaisena en kaipaa näitä afrian-sarvelaisten nyyhky stooreja. Ammatti on, nyt himaan jelpaamaan jengiä, PS. ota suku mukaan.


Weijo2011-10-13 19:47:34
Jos hän pitää siivoojan ja bussikuskin työtä alaarvoisena pois maasta ja heti.


© Copyright CHAMELEON PROJECT Tmi 2005-2008  -  Sitemap  -  Add to favourites  -  Link to Ovi
Privacy Policy  -  Contact  -  RSS Feeds  -  Search  -  Submissions  -  Subscribe  -  About Ovi