Ovi -
we cover every issue
newsletterNewsletter
subscribeSubscribe
contactContact
searchSearch
Stop human trafficking  
Ovi Bookshop - Free Ebook
Join Ovi in Facebook
Ovi Language
Books by Avgi Meleti
Stop violence against women
Murray Hunter: Opportunity, Strategy and Entrepreneurship
Stop human trafficking
 
BBC News :   - 
iBite :   - 
GermanGreekEnglishSpanishFinnishFrenchItalianPortugueseSwedish
Vierasta työvoimaa
by Asa Butcher
Issue 10
Print - Comment - Send to a Friend - More from this Author
DeliciousRedditFacebookDigg! StumbleUpon

Suomessa elää noin 108 000 maahanmuuttajaa, heistä uskomattomat 29 prosenttia on vailla työtä. Miksi niin moni? Ei ole uskottavaa, että nämä yli 35 000 ihmistä haluaisivat elää sosiaaliturvan varassa ja olisivat tyytyväisiä tilanteeseensa. On siis syytä kysyä, miksi he eivät löydä työtä Suomesta.

Suomen työttömyysasteen pysytteleminen kymmenessä prosentissa kertoo, että Suomessa kärsitään samoista ongelmista kuin muissakin EU -maissa. Poliitikkojen on tyynnyteltävä ammattiliittoja, kun työttömyysprosentti nousee ja työpaikat ulkoistetaan halpatuotantomaihin. Samaan aikaan he kuitenkin tietävät, että osaavan työvoiman houkutteleminen ulkomailta on väestön ikääntymisen aiheuttaman ongelman ehkäisemiseksi välttämätöntä.

Parin viime vuoden ajan pääministeri Matti Vanhanen – huolimatta siitä, että edustaa suomalaisen yhteiskunnan konservatiiveja – on tähdentänyt, että ongelman hoitamiseksi Suomeen tarvitaan vähintään 300 000 maahanmuuttajaa. Ristiriitainen tilanne synnyttää odotuksia Suomesta, jossa osaava työntekijä löytää työpaikan ensimmäisellä työvoimatoimistokäynnillään. Todellisuus ei ole niin yksinkertainen kuin poliitikot lupaavat.

Tervetuloa siivoamaan

Heti alkuun on päästävä ”ulkomaalaiset tulevat Suomeen sosiaaliturvan perässä ja vievät työpaikat” -uskomuksesta, jonka keskiverto viisikymppinen työtön suomalainen jakaa ystäviensä kanssa. Sen jälkeen täytyy vakuuttaa 400 000 työtöntä etnistä suomalaista siitä, että kolmensadantuhannen siirtolaisen tulo maahan on eduksi sekä heille itselleen että maan sosiaaliturvalle.

Uutinen kertoo työministeriön työryhmän esityksestä, jonka mukaan Suomen on houkuteltava lisää maahanmuuttajia. Työryhmä vaatii myös työlupakäytäntöjen nopeuttamista maahanmuuton kiihdyttämiseksi, mutta painaa yllättäen jarrua korostamalla, etteivät maahanmuuttajat saa viedä suomalaisten työttömien työpaikkoja. Tilanne on maahanmuuttajan näkökulmasta hämmentävä.

Toinen uutinen kertoo Magdalena Jaakkolan seurantatutkimuksen tuloksista. Hän on tutkinut suomalaisten asenteita maahanmuuttajiin kuudentoista vuoden ajan. Jaakkola sanoo, että suomalaiset ovat nyt avarakatseisempia kuin laman aikana. Vaikuttaa siltä, että suomalaiset mielellään näkisivät ulkomaalaisia lääkäreinä, opettajina, lastenhoitajina, sosiaalityöntekijöinä ja poliiseina, mutta ”Ensisijaisesti suomalaiset haluaisivat nähdä maahanmuuttajat tyypillisissä sisääntuloammateissa, kuten siivoojina tai taksia ajamassa.”

Kommentti on siis Suomesta 2000-luvulta, ei Britanniasta 1960-luvulta – ettei vain kenellekään jäisi epäselväksi. Suomessa näytetään kuviteltavan, että tämänkaltaiset lausunnot ovat rehellisiä, kun ne tosiasiassa ovat syrjiviä, eikä niitä julkaistaisi yhdessäkään brittilehdessä. Euroopan Unioni yrittää tukahduttaa syrjintää, mutta tällaisia ovat suomalaisten julkilausutut tuntemukset.

Muutamia kuukausia sitten julkaistiin tutkimus, jossa suomalaisilta yrittäjiltä kysyttiin: Palkkaisitteko ulkomaalaisen? Lähes 70 prosenttia vastasi kieltävästi ja loput 30 prosenttia vastasivat voivansa palkata ulkomaalaisen, mutta ensisijaisesti virolaisen tai venäläisen.

Tilanne työmarkkinoilla on johtanut siihen, että monet korkeastikoulutetut maahanmuuttajat menevät aputöihin, jos ylipäänsä työtä saavat. Kun tiskaajana toimivalla maahanmuuttajalla on kaksi maisterintutkintoa ja pitkä työkokemus, tai kun kemisti pesee työkseen autoja, niin mitä näiden 300 000 uuden maahanmuuttajan oletetaan tekevän?

Toisen polven työttömiä

Eurooppaan on syntynyt uusi, nopeasti kasvava luokka, uusköyhät. He ovat vähintään perustutkinnon yliopistossa suorittaneita, työttömyyskorvauksella eläviä nuoria. Maahanmuuttajien kohdalla tilanne on pahenemassa, Ranskan mielenosoitukset kertoivat toivottomuudesta ja turhautumisesta. Ne ovat tulosta ainutlaatuisesta ilmiöstä, toisesta sukupolvesta työttömiä maahanmuuttajia.

Ranskan tapahtumien jälkeen asiantuntijat ovat varoittaneet muita Euroopan maita siitä, että vastaavaa on odotettavissa niissäkin muutaman vuoden viiveellä. Itä-Helsingissä työttömillä maahanmuuttajilla ei ole muuta tekemistä kuin kokoontua yhteen, ja huolimatta politiikasta, jolla on pyritty välttämään maahanmuuttajien erottelua ryhmiin, tietyissä lähiöissä asuu tiettyjä etnisiä ryhmiä. Vaara on todellinen ja siitä on jo esimerkkejä, viimeisimpänä suomalaisten ja nigerialaisten yhteenotto Sörnäisissä.

Monet toisen polven maahanmuuttajat ovat käyneet vanhempiensa kotimaassa vain lomilla, he eivät puhu maan kieltä ja tutkintonsa he ovat suorittaneet Helsingin yliopistossa. Mutta heidän sukunimensä on vieras. Ystäväni tytär kuuluu tähän joukkoon, ja työhaastattelussa häneltä kysytään ensimmäisenä, osaako hän suomea ja kauanko hän on ollut Suomessa. Työhakemusten toistuva torjuminen on herättänyt hänessä epäilyksen, jonka hänen isänsä on tuntenut koko ikänsä.

Yksi työllistymisen este on vaikeus saada ulkomailla suoritettuja yliopistotutkintoja tunnustetuksi Suomessa. Yleensä suomalaiset yritykset suhtautuvat epäluuloisesti ulkomaisiin tutkintoihin, ja se on ymmärrettävääkin, jos kyse on afganistanilaisesta tohtorin tutkinnosta, mutta EU:n sääntöjen mukaan eurooppalaisten yliopistojen tutkinnot tulee tunnustaa unionin alueella ilman lisäsuorituksia.

Pätevyyksiä sivuten, ystävältäni kysyttiin haastattelussa, onko hän voittanut palkintoja. ”Alani korkeimman”, hän vastasi. ”Mutta eikö sinua ole palkittu Suomessa?”, kuului jatkokysymys.

Mihin maahanmuuttajia tarvitaan?

Työvoimatoimistoista saa kyllä apua työn löytämisessä, mutta virkailijat vaikuttavat koulutetuilta toimimaan ammattitaidottomien kanssa ja lähettämään maahanmuuttajia kielikursseille, jossa ihmisiä kiusataan kieliopilla, eikä onnistuta opettamaan työympäristössä tarvittavaa puhekieltä. Kuinka moni on muuttanut Suomeen siksi, että haluaisi kuluttaa elämänsä hyödyttömään kielioppirakenteiden opiskeluun ja kituuttamiseen 400 eurolla kuukaudessa?

Työn etsiminen johtaa monen maahanmuuttajan työllistämään itsensä tai perustamaan yrityksen. Työvoimaviranomaiset tarjoavat apua yrityksen perustamiseen, mutta on hyvä tietää, että he uskovat jokaisen ulkomaalaisen toiveena olevan joko oman grillin tai ravintolan avaamisen.

Ennakkoluulot, huono maine, hyödyttömäksi osoittautuvat ansioluettelot ja syrjintätutkimusten tulokset eivät ole niitä keinoja, joilla houkutellaan 300 000 maahanmuuttajaa lisää. Tosiasiassa ne todennäköisesti säikyttävät pois nekin 100 000, jotka jo ovat täällä. Mikä on pääministeri Vanhasen pointti, kun hän julistaa, että maahan tarvitaan kipeästi lisää ulkomaalaisia, kun ei osata olla niidenkään kanssa, jotka jo ovat täällä?

Sillä tarpeella ei ole mitään tekemistä osaamisen tai vuorovaikutustaitojen kanssa, se edustaa ajattelutapaa, jonka mukaan Suomeen toivotaan vain sellaisia ulkomaalaisia, jotka osaavat ja tahtovat osallistua yhteiskunnan ja markkinoiden toimintaan, mutta vain taksinkuljettajina tai siivoojina. Näiden ulkomaalaisten tulisi sopeutua Suomeen tulematta liian kalliiksi. Lisäksi tarvitaan lääkäreitä, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä, työskentelemään sellaisille alueille, joilla asuu ulkomaalaisia, kuten itä-Helsinkiin.

Kaikki mitä ulkomaalaiset haluavat, on elää maassa, joka ymmärtää olevansa EU:n jäsen, ja jossa eletään 2000-lukua.


Print - Comment - Send to a Friend - More from this Author

Comments(0)
Get it off your chest
Name:
Comment:
 (comments policy)

© Copyright CHAMELEON PROJECT Tmi 2005-2008  -  Sitemap  -  Add to favourites  -  Link to Ovi
Privacy Policy  -  Contact  -  RSS Feeds  -  Search  -  Submissions  -  Subscribe  -  About Ovi