Ovi -
we cover every issue
newsletterNewsletter
subscribeSubscribe
contactContact
searchSearch
Poverty - Homeless  
Ovi Bookshop - Free Ebook
Stop human trafficking
Ovi Language
Ovi on Facebook
WordsPlease - Inspiring the young to learn
Murray Hunter: Opportunity, Strategy and Entrepreneurship
International Red Cross and Red Crescent Movement
 
BBC News :   - 
iBite :   - 
GermanGreekEnglishSpanishFinnishFrenchItalianPortugueseSwedish
Ritva Viljanen ja turvallisuuden monet tasot Ritva Viljanen ja turvallisuuden monet tasot
by Maippi Tapanainen
2007-02-08 09:01:12
Print - Comment - Send to a Friend - More from this Author
DeliciousRedditFacebookDigg! StumbleUpon

Ihmiset ympäri maailman joutuvat luopumaan oikeuksistaan, suostumaan kontrolleihin ja viranomaisvalvontaan. USA:n julistaman terrorisminvastaisen sodan ”ystävällisessä tulituksessa” kaatuu ihmisten ohella monia yksityisyyden suojaksi luotuja muureja. Myös Suomessa poliisi on saanut itselleen sellaisia valtuuksia, jollaisista se ei kymmenen vuotta sitten olisi osannut unelmoidakaan.

”Toki terrorismista tuli vaarallisempi ilmiö siksi, että Bush julisti USA:n suurimmaksi uhaksi terrorismin, ja aiemmin roskajoukkioina pidetyistä ryhmistä tuli sodan osapuoli. Se, että näin tapahtui, ei kuitenkaan voi johtaa silmien ummistamiseen”, sanoo .

Lentomatkustaminen käy jatkuvasti hankalammaksi ja Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella voimaan astuu lisää terroriuhkakuvien tuottamia direktiivejä. Suomen ja suojelupoliisin lähtökohta on kuitenkin edelleen, että maassamme ei suunnitella eikä tapahdu terrori-iskuja.

”Mutta niinkin lähellä kuin Tanskassa pidätettiin juuri kymmenen ihmistä, ja maan poliisi on varma, että he suunnittelivat terrori-iskua Kööpenhaminaan.”

Viljasta huolestuttavat ääriliikkeet ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäävät nuoret, joita nuo liikkeet kiehtovat. Aiheesta puhuessaan hän kuulostaa enemmän sosiaalipoliitikolta kuin Suomen ylimmältä poliisiviranomaiselta: pahinta on lapsena alkava syrjintä ja ulkopuolisuus, koulukiusaamiseen on puututtava heti, tärkeintä on ehkäistä ennakolta.

Ritva Viljanen kuvaa modernia yhteiskuntaa monikulttuuriseksi ja puhuu paljon maahanmuuttajanuorista, joiden jääminen sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle on hänestä erityisen huolestuttavaa.

”Maahanmuuttajanuorten hyvä kotouttaminen on tärkeää yhteiskunnan koossa pysymiselle. Heitä ei saa jättää harmaalle alueelle, koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Huolestuneena katson tilastoja, jotka kertovat näin kuitenkin usein tapahtuvan.”

Lasten hätä jää huomiotta

Viljasen mukaan Suomi on turvallinen maa – virkakielellä ilmaistuna maan sisäisen turvallisuuden perustilanne on hyvä – mutta sen itsestäänselvyytenä pitämisestä hän varoittaa.

”Väkivaltaa meillä on kuitenkin paljon, henkirikoksia peräti kaksinkertainen määrä Länsi-Euroopan maihin verrattuna.”

Viljanen selittää tilastopoikkeamaa viimeaikojen patenttivastauksella, viinalla. Viinan juodaan ja viinahuuruissa joudutaan onnettomuuksiin, tapetaan ja tuotetaan tuskaa perheelle.

”Huostaanottojen määrä on noussut satoja prosentteja, poliisien kotikeikkoja oli vuonna 2004 noin 63 000, kaksi vuotta myöhemmin 81 000. Niistä lähes kolmasosa on perheväkivaltatapauksia.”

Se, että poliisi hälytetään yhä useampaan kotiin, voi johtua siitä, että lähisuhdeväkivallasta puhutaan julkisesti ja häpeä sen ympäriltä on hälvennyt. Hyvä niin. Viljanen kuitenkin muistuttaa, että vaikka hakatuista puolisoista jo puhutaan ääneen, niin lasten pahoinpitely on edelleen vaiettu aihe.

”Lapsiin kohdistuva väkivalta on tabu, josta ei ole edes kunnollisia tilastoja olemassa, eikä aihetta ole tutkittu riittävästi.”

Kaltoin kohdelluksi joutuneet lapset rumistavat usein varttuessaan rikostilastoja. Rikollisen uran torjunnassa tai sille sysäämisessä kodilla on ratkaiseva rooli. Ritva Viljanen kertoo, että poliisi on julkaissut ennalta ehkäisevän työn tueksi oppaan, joka painottaa varhaista puuttumista ongelmiin.

”Kuntien toivotaan osallistuvan esimerkiksi siten, että kotikeikalle lähtisi nykyistä useammin sosiaalityöntekijä mukaan. Aikavaraus virastoon kolmen viikon kuluttua ei paljon auta, vaan ongelmat on kohdattava silloin, kun ne ovat akuutteja.”

Kuntien lisäksi poliisi hakee yhteistyötä järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Myös pieneen rikollisuuteen, kuten näpistykseen olisi puututtava, sillä pikkurikollisuudesta siirrytään helposti vakavampaan. Tavoitteena on, että poliisi raportoisi säännöllisesti kunnanvaltuutetuille alueittaisesta turvallisuustilanteesta ja että paikalliset turvallisuussuunnitelmat olisivat nykyistä laajempia.

Esimerkkiä rikosten torjuntaohjelmaan on haettu New Yorkista ja sen keskustelua herättäneestä nollatoleranssista. Laillisia velvoitteita Viljanen ei kunnille tai muillekaan kaipaa.

”Kunnat tarttuvat tarjoukseen, jos ovat tarttuakseen. Uskon, että asian tärkeyden vuoksi ne lähtevät yhteistyöhön mukaan ilman lain velvoitettakin”.

Ei valtuuksia varapoliiseille

Poliisi peräänkuuluttaa yhteistyötä, mutta toimivaltuuksistaan sen täytyy Viljasen mielestä pitää tiukasti kiinni. Eri osia niistä olisivat mieluusti jakamassa monet tahot: vartijat tahtoisivat pidättää, metsästysseurat jahdata salametsästäjiä ja työnantajat valvoa työntekijöidensä sähköpostiliikennettä. Usealle viranomaisellekin poliisin valvonta- ja kontrollikeinot kelpaisivat. Viljanen kavahtaa ajatusta tilanteesta, jossa järjestysmiehet toimisivat pikkupoliiseina.

”Kynnyksen poliisivaltuuksien antamiselle on oltava todella korkea, eikä niitä yleensä pitäisi antaa muille ollenkaan.”

Ritva Viljanen perustelee ehdottomuuttaan valvonnalla. Poliisin kontrollista on tarkat säännöt, mutta jos sille säädettyjä valtuuksia jaetaan muille, katoaa niiden valvontakin.

Rajavartiolaitos on poikkeustapaus. Suomesta yli 70 prosenttia on harvaan asuttua, ja joillain alueilla rajavartijat ovat käytännössä yleisviranomaisia, jotka huolehtivat lähes kaikista julkisista palveluista.

”Siitä on saatu hyviä kokemuksia, rajavartijat hoitavat myös muun muassa sairaankuljetuksia, ympäristönsuojelua, tullin tehtäviä ja museaalisia hankkeita. Tosiasia kuitenkin on, ettei julkiselle viranomaiselle kilpailua syrjäseuduilla ole.”

Poliisilaki kaipaa uudistamista

Eduskunta on laajentanut poliisin toimivaltuuksia kerta toisensa jälkeen ilman suurempia vastaväitteitä, ja kokonaisuutena poliisin toimia ohjaava lainsäädäntö alkaa olla ryteikkö, jossa viranomaiset itsekään eivät aina osaa suunnistaa.

”On totta, että laki elää ajassa, ja esimerkiksi toimivaltuuksia on tarkennettu monta kertaa. Tarve kokonaisuuden läpikatsomiseen ja uudelleen kirjoittamiseen on olemassa. Tätä ehdottaa Klaus Helminen selvityksessään, ja hanke poliisi-, pakkokeino- ja esitutkintalainsäädäntöjen kokonaisuudistamisesta on käynnistymässä.”

Viljanen epäilee, että poliisin toimivaltuudet puhuttavat osittain myös siksi, että muista viranomaisista poiketen poliisin oikeuksista säädetään aina lailla ja pienetkin muutokset vaativat lakikäsittelyn ja näin myös demokraattisen kontrollin.

”Poliisin toiminta ei perustu yleis- vaan erityisvaltuuksiin, ja niistä päättää aina eduskunta. Jokainen muutos toimintavaltuuksissa, toimintatavoissa tai käytettävässä teknologissa vaatii lakimuutoksen.”

Myös poliisiin käyttäytymisessä on näkynyt muutoksia. Surullisenkuuluisaa Smash Asem -mielenosoitusyritystä televisiosta seuranneen mieltä jäi kalvamaan poliisien käyttäytyminen: mielenosoittajien edessä katukivetystä pampuilla kurittanut Jouha-joukko viesti primitiivistä uhkaa, jota kilvet ja muut mellakkavarusteet olivat omiaan vahvistamaan. Kyseisen pampunkalistelun motiiveja Viljanen ei pysty selittämään. Sen sijaan poliisien massiiviselle läsnäololle hän löytää useitakin syitä.

”Suomi on sitoutunut huolehtimaan EU-puheenjohtajuuskaudellaan kokousten turvallisuudesta. Vaatimukset ovat kovat, ja ASEM-kokous kuului korkeimpaan turvaluokkaan.”

Runsaudenpulasta kenties löytyy osaselitys syyskuisen manööverin suurieleisyydelle: ASEMia turvaamassa oli lähes 40 prosenttia Suomen poliisivoimista, eli Helsingissä pyöri parhaimmillaan kolmisentuhatta poliisia.

Siihen, oliko poliisin tilanteesta toiminta asiallista vai ei, tulevat ottamaan kantaa niin oikeuskansleri kuin tuomioistuinkin.

”Niiden päätökset tulevat ohjaamaan toimintaa jatkossa.”

Ihmisarvo nostettava rahaa arvokkaammaksi

Ihmiskauppa on huume- ja talousrikollisuuden jälkeen tuottavin rikollisuuden muoto. Kiinnijäämisen riski on alhainen etenkin silloin, kun uhrina ovat lapset. Ritva Viljasen mielestä kyseessä on myös erityisen vastenmielinen rikollisuuden laji.

”Ihmiskaupassa kyse on merkittävistä ihmisoikeusloukkauksista. Ihmisiä kohdellaan kuin esineitä. Nuorilta tytöiltä viedään ihmisarvo, terveys ja tulevaisuus, heitä myydään ja ostetaan, usein vielä moneen kertaan.”

Suurin osa ihmiskaupan uhreista on naisia, heistä yli suurin osa joutuu seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Uhri voidaan pakottaa kiristämällä prostituutioon, ja usein hänen mahdollisuutensa palata kotiin ovat nollassa: uhri tai ei, mutta monissa ihmiskaupan lähtömaissa seksuaalisesti hyväksikäytetyn stigma estää paluun entiseen.

www.ydinlehti.fiSuomessa raiskauksen uhria ei enää syyllistetä, kuten aiemmin usein käytännössä tapahtui, mutta Ritva Viljanen sanoo kokevansa suorastaan loukkaavana seuraamusjärjestelmän, joka naisiin ja lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista on säädetty. Hänestä seksuaalirikosten rangaistusasteikosta pitäisi voida puhua ilman, että leimautuu rangaistusintoilijaksi. Viljanen kehottaa vertaamaan esimeriksi kavallus- ja raiskaustuomioita toisiinsa.

”Mielestäni asiasta tulee käydä kriminaalipoliittista keskustelua. Jotain vikaa on yhteiskunnan arvostuksissa, kun tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi varallisuusrikosten ja seksuaalirikosten rangaistukset eivät ole oikeassa suhteessa tekojen vakavuuteen. Raha ei voi koskaan olla niin tärkeää kuin ihmisarvon kunnioittaminen.”

FIRST PUBLISHED IN YDIN MAGAZINE


  
Print - Comment - Send to a Friend - More from this Author

Comments(0)
Get it off your chest
Name:
Comment:
 (comments policy)

© Copyright CHAMELEON PROJECT Tmi 2005-2008  -  Sitemap  -  Add to favourites  -  Link to Ovi
Privacy Policy  -  Contact  -  RSS Feeds  -  Search  -  Submissions  -  Subscribe  -  About Ovi